Bioaktiiviset terraariopohjat

Nykyään terraarioeläinten harrastajien keskuudessa ovat levinneet kulovalkean tavoin bioaktiiviset terraariot. Nämä terraariot vaativat hyvin vähän siivoustoimenpiteitä omistajalta, ja osa terraarioista voi toimia niin hyvin, ettei niitä tarvitse siivota käytännössä koskaan jopa vuosikymmeneen. 

Bioaktiivisen terraarion mahdollistavat hajottajat, jotka syövät itse asukkaan jättämiä jätöksiä muuttaen sitä takaisin "mullaksi." Hajottajat auttavat hajottamaan myös esimerkiksi ruoantähteitä ja luotuja nahkoja. Bioaktiiviset terraariot toimivat parhaiten kokonaisuutena vaihtolämpöisillä eläimillä, jotka eivät tuota niin paljon jätettä kuin linnut tai nisäkkäät. Monesti kokonaisuuden kruunaamisessa käytetään eläviä kasveja. 

Bioaktiivinen terraario elävien kasvien kera kultanuolisammakoilla.
Kuva: Wikipedia / Connor Long, CC BY-SA 4.0

Alla olevan pohjan ohjeen mukaan olen itse tehnyt kaksi bioaktiivista terraariota, toisen tarantulalle ja toisen kotiloille. Molemmat terraariot ovat toimineet nyt noin kahden vuoden ajan, enkä ole niitä tässä ajassa juuri siivonnut. Kotiloilta poistan ruoantähteitä, jotta ne eivät homehdu, mätäne tai houkuttele banaanikärpäsiä, mutta tältäkin voisi välttyä jos ruokaa tarjoilisi hieman vähemmän, ja keskittyisi sellaisin ruoka-aineisiin jotka tulevat varmasti syödyksi tarjotuissa määrin.

Pohja

Pohjan "resepti" on kopioitu täältä: Hannun hämähäkit osa2 - Terraarion sisustus. Päädyin seuraavaan: 40% turve, 30% kookosturve, 20% sammal, 10% hiekkaa. Ostin turpeen ja kookosturpeen isoina säkkeinä puutarhaliikkeistä, mutta osa käyttää kookoskuivikkeena myös eläinkaupasta turvotettavina harkkoina ostettavia. Sammalen keräsin omasta mökkimetsästä, mutta senkin voi ostaa kuivattuna eläinkaupasta. Sekoitin pohjaan lisäksi kuivia lehtiä, lahoa puuta ja hiiltä (ihan grillihiiltä, mutta ei sellaista jossa on seassa sytytysnestettä!). Pohjalle laitoin useamman sentin kerroksen leca-soraa "drainage layeriksi", jonka päälle laitoin kerroksen sammalta, ettei varsinainen pohjamateriaali sekoitu leca-soran sekaan. (Joskus drainage-layerin ja itse pohjamateriaalin välissä käytetään pienisilmäistä muoviverkkoa, mutta itselläni oli eläimiä, joille tämä ei passaa: kotilo tai kaivautuva hämähäkki voi kaivautua verkon alle ja jäädä sinne jumiin.)

Kuivan alueen terraarioitakin voi tehdä. Tällöin pohjan koostumus on tietenkin ihan eri, eikä itselläni ole niistä kokemusta.

Hajottajat

Terraarioissa on hajottajina eli "talkkareina" (CUC eli clean up crew) hyppyhäntäisiä, pieniä kastematoja sekä valkoisia kääpiösiiroja. Hämähäkeille ei suositella kääpiösiiroja isompia siiroja, jotta ne eivät käy nakertamassa nahkansa luonutta hämähäkkiä. Isommille ja vankemmille otuksille voi laittaa myös muita hajottajia, esimerkiksi jauhomadot viihtyvät myös kuivemmassa. Hyppyhäntäiset ja iso osa siiroista tykkää kosteasta, joten kuivassa terraariossa kannattaa pitää myös kosteampaa kohtaa. Siirat, hyppyhäntäiset ja kastemadot eivät pärjää terraarion ulkopuolella, ja mutta esimerkiksi jauhomadot voivat tehdä tuhoja keittiössä. Huomioi, että terraarion ulkopuolella pärjäävät "talkkarit" eivät pääse karkaamaan terraariosta. 

Kasvit

Kasvit tulee valita sen mukaan, mikä otus terraariossa asuu. Kotiloterraariossa minulla ei ole kasveja, koska kotilot ovat tunnettuja siitä, että ne joko syövät tai jyräävät kaikki kasvit. Hämähäkki ei taas fyysisesti voi syödä kasveja, joten myrkyllisyydellä ei yleensä ole väliä. Matelijoiden ja sammakkoeläinten kanssa kannattaa tarkistaa oman lajin suositukset sallituista kasveista. 

Kasveja varten hämähäkkiterraarion päällä on kasvivalo ajastimella päällä noin 8h päivittäin, ja kasvit kyllä kukoistavat!

Hoito

Omat terraarioni ovat kosteita tai semi-kosteita. Kotiloterraariota kastelen pinnalta ja pohja on melko märkää/kosteaa aina, ja hajottajia näkyy ihan pinnallakin. Hämähäkkiterraariota kastelen kasvien juurelle tai suoraan putkella pohjalle/drainage layeriin saakka, jolloin pohjamateriaali kosteahkoa, mutta pinta säilyy melko kuivana. Hajottajia ei juuri näe, paitsi ajoittain terraarion lasia vasten tai juomakupin ympärillä.

Lisään terraarioihin välillä kuivia lehtiä hajottajien ravinnoksi. Kuivat lehdet maan pinnalla auttavat myös kosteutta pysymään maaperässä. Kotiloterraariossa hajottajat syövät myös kotilon ruokaa eli vihanneksia yms. 

Kahden vuoden jälkeen en ole kerännyt terraariosta yhtäkään kakkapalaa pois, mutta terrat haisevat silti vain raikkaalle mullalle/maalle.

Bioaktiivinen pohja muilla eläimillä?

Vaikka bioaktiivinen pohja on pääasiassa herppiharrastajien suosiossa, se on alkanut saavuttaa suosiotaan myös muiden eläinten parissa. 

Mikäli eläin ei ole nimenomaan kosteissa ympäristöissä elävä, mutta sillä pidetään kosteuteen pohjautuvaa bioaktiivista pohjaa, on huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta. 

Nisäkkäiden parissa oman kokemukseni mukaan bioaktiivinen pohja on eniten käytössä kääpiösiileillä. Niilläkin pohjasta kylläkin poistetaan ulosteet, koska nisäkkäät tuottavat erittäin paljon jätettä vaihtolämpöisiin verrattuna. Pohjaan kuitenkin hajoavat esimerkiksi virtsa, ruoantähteet ja siilin jaloissa kulkeutuneet pienet kakkatahrat. 

Jyrsijöilläkin bioaktiivinen pohja tekee tuloaan. Olisi kiintoisaa päästä kokeilemaan bioaktiivisen pohjan toimivuutta esimerkiksi hiirillä, jotka kestävät osittain korkeampaa ilmankosteutta kuin vaikkapa aavikolta kotoisin olevat kultahamsterit. Hamsteriterraarion tulisi olla kuiva, jolloin hajottajajienkin on kestettävä hyvin kuivaa. Tämä saattaa rajoittaa kuivan bioaktiivisen terran toimivuutta. Venäjänkääpiöhamsterit ovat tosin kotoisin seuduilta, joissa sääolosuhteet ovat kutakuinkin Suomea vastaavia, joten ne voisivat myöskin tulla toimeen kosteammassa, bioaktiivisessa terraariossa. Nisäkkäiden kanssa auttaa, jos ne tekevät tarpeensa johonkin tiettyyn paikkaan, tai ulosteet voi poistaa biopohjasta helposti. 

Rottaharrastajien piirissä lienee tällä hetkellä jyrsijäpiirien aktiivisimman bioaktiivisen pohjan käyttäjät. Rottien pidossa on yleistä se, että niillä on häkissä pohjalla paljon jotain pohjamateriaalia, mutta lisäksi erillisiä, pohjamateriaalia sisältäviä vessalaatikoita on muuallakin häkissä, yleensä useampiakin. Osa harrastajista onkin siirtynyt siihen, että häkin pohja on bioaktiivinen, mutta normaalisti parin päivän välein siivottavat vessalaatikot on säilytetty muualla häkissä. Tällöin biopohjan taakka siivouksessa ei ole niin suuri, koska kaikki uloste ei tule sinne. Rottia asuu villinäkin kohtuullisen kosteissa oloissa (ainakin aavikkoon verrattuna), ja ritilähäkki terraarion sijaan mahdollistaa sopivan ilmanvaihdon kosteasta pohjasta huolimatta. 

Lemmikkilinnuilla, kaneilla ja freteillä bioaktiivinen pohja on tullut vähemmän vastaan, ehkä siitä syystä, että ne tuottavat niin paljon jätettä pienten hajottajien huolehdittavaksi. Elinympäristön tulisi olla todella suuri, jotta hajottajat jaksaisivat hajottaa jätteen niin, että siitä ei syntyisi hygienia- tai hajuhaittoja.